Saamaton Suomi ajaa väärään suuntaan, lähteekö Stubb?
Elina Lepomäki sanoo suoraan mitä Stubb peittelee
Kaikki muut ovat
saamattomia on viikon iskulause. Sipilän
hallituksella on, muistattehan, strateginen
hallitusohjelma, jossa on selkeät tavoitteet
ja askelmerkit aikatauluineen missä järjestyksessä asioiden tulisi
edetä. Ohjelman
mukaan ei viime eikä tänä vuonna pitäisi ihmeitä edes tapahtua.
Suuret asiat: sote- ja työelämäuudistukset sekä palkkamaltti
vasta valmistellaan. Ne ja päätetty eläkeuudistus alkavat
vaikuttaa vasta vuosina 2017-2021.
Kun
hallituksen nopeus päätöksenteossa näkyy tähän saakka vain
julkisen talouden menojen leikkauksina, on Suomen taloustilanne
heikkenemässä koko ajan kotimaisen kysynnänkin kääntyessä
laskuun. Vaikka Euroopan keskuspankki syytää ilmaista rahaa
talouteen hirmuisia määriä ei eurosade elvytä. Pahinta
on, että elinkeinoelämä, ennen muuta teollisuus ei usko enää
Suomen reaalitalouteen, se ei investoi ja luo työpaikkoja huolimatta
valtion miljardiluokan tukitoimista. Tämä
tekee Suomen tilanteesta erityisen vakavan.
Markkinaopin
ekonomistit sanovat, että samaan aikaan jaetut korkeat osingot ovat
vain hälytyskello. Hälytys on, ettei Suomi ole ”kilpailukykyinen”,
eikä voittoja siis kannata investoida tähän maahan. ”Investoiminen
ei kiinnosta nykyisellä kustannustasolla,” perustelee
elinkeinoelämä ja vaatii lisää ”sisäistä
devalvaatiota.” Tilanne synkkenee Suomi saa maailmalle yhä vähemmän
tavaroita myyntiin. Tavaraviennin arvo laski tammikuussa vuoden
takaiseen verrattuna kymmenen prosenttia 3,6 miljardiin euroon. Ero
kolmen vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan on viidennes miinusta.
EU-maihin vienti putosi 8 prosenttia ja EU:n ulkopuolelle 12
prosenttia. Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas
sanoi Helsingin Sanomissa laskevan viennin takana olevan ”hyytäviä
lukuja”.
Suurista yritysten kela-maksujen poistoista, verohelpotuksista ja
tuista huolimatta koko teknologiateollisuudenkin tuotantokapasiteetti
on laskenut vuodesta 2008 noin viidenneksellä, eivätkä tehdyt
investoinnit riitä kattamaan edes pääoman kulumista. Tuho on
ollut vientiyrityksissä valtava; yli viiden työntekijän yritysten
lukumäärä on vähentynyt teollisuussektorilla 14 prosentilla.
”Ellemme saa investoinneissa aikaan selvää käännettä,
Suomella ei ole edes teoriassa mahdollisuuksia nähdä viennissä
juuri minkäänlaista kasvua”, Palokangas sanoi. Palokangas arvosteli hallitusta saamattomuudesta. Erityisesti hän
ihmetteli valtiovarainministeriötä.
”Hallituksen puhti ja rohkeus on osoittautunut heikoksi. Voin
sanoa, että yritykset jakavat tämän näkemyksen lähes
sataprosenttisesti.” ”On todella murheellista, kuinka vähän esimerkiksi
valtiovarainministeriö syöttää päätöksenteon tueksi
ehdotuksia, joilla saataisiin aikaan kasvua. Nyt tuijotetaan vain
julkisen sektorin rahoitustilannetta,” sanoi Palokangas.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkinen velka
kasvoi silti viime vuonna 63 prosenttiin suhteessa
bruttokansantuotteeseen.
Teollisuus on muutoinkin alkanut yhä voimakkaammin arvostella
valtiovarainministeriötä erityisesti Tekesin ja yliopistojen
rahoituksen leikkauksia, sen tulevaisuutta kannibalisoivan
vaikutuksen vuoksi.
Arvostelu on perusteltua - mutta paradoksaalista - koska
tulevaisuususkoa reaalitalouteen ei yritysjohdoilla useasti ole
itselläänkään. Ennätyspalkkiot taas kuitannneiden Superjohtajiemme
uudistamiskyvystä, ongelmain ratkaisuhakuisuudesta,
innovaatiotaidoista, markkinointiosaamisesta näkyy liian vähän
jälkiä. Liian harva suomalainen yritys katsoo enää kauas, on
pitkäjännitteinen. Yritysten kehittäminen on liian usein
laiminlyöty finanssipelien tuottaessa helpommin pikavoittoja.
Poikkeuksiakin on. Metsäteollisuus ja Nokia ovat palaamassa
iskuun. Silti: jos investoinnit eivät riitä kattamaan edes pääoman
kulumista on Suomiteollisuus ei vaan taantumassa ja lamaantumassa
- vaan romahtamassa.
Missä ne kalliit superjohtamistaidot nyt ovat?
Pahimmassa ahdingossa kaivetaan esiin syntipukki. Alexander
Stubb sopii tehtävään erinomaisesti.
Kykypuolue ja saamattomuus SDP on saavuttanut gallupvoittoja ammattiyhdistysliikkeen avulla
ilman omaa ansiot. Sekin näyttää nyt kuihtuvan. SDP ja Vihreät
syyttävät, vasta hallituksesta päästyään, politiikkaa
saamattomaksi. Teollisuus arvostelee valtionvarainministeriötä
saamattomuudesta.
Ekonomistit eivät ymmärrä hallituksen aikatauluja, vaan
vaativat Vanhasen-Kataisen-Stubbin saamattomuusajan
seurauksena pikatoimintaa.
Samassa saamattomuussyytös kuorossa mediankin aaria on, ettei
mitään tapahdu. Heti jos tapahtuu – media laulaa toisella
otsikolla, että pieleen meni kun ei ole, vaaditussa pikatahdissa,
asioita valmisteltu kunnolla. Finaalissa se kaivaa professorilla
esiin perustuslain ja julistaa ettei onnistu. Kokoomuksessa on kaivettu taas pitkät puukot esiin omaa
puheenjohtajaa vastaan kuten aiemmin Pertti Salolaisen ja
Ville Itälän isänmurhissa.
Liberalainen oikeistolahko yrittää saada jyrkkää
markkinauskoaan puolueen ja maan valtavirraksi ja syrjäyttää
senkin mielestä saamattoman valtiovarainministerin
kokoomuksen puheenjohtajan paikalta. Elina Lepomäki
edustaisi sillä lailla selkeää linjaa, että puhuisi sen
markkinauskon ymmärryksellä mitä Stubb hapuilee.
Oikeistopoliitikko, ”enemmän kapitalismia darwinin luonnon
lain mukaan kapitalismiin”, Alexander Stubb vaihtoi
siksi taas paitaa: hän julistautui hädissään Kataisen opin
taakse kokoomuksen keskustaoikeistoon paikaltaan kokoomuksen
oikeistosta.
Kykypuolueeksi itseään kutsuva kokoomus haluaa vaihtaa
saamattoman valtiovarainministeripuheenjohtajansa - ja hänen
kyvyttömät avustajafaninsa. ”Stubbin taidot eivät riitä
sisäpolitiikassa,” sanoo vaihtajaväki.
Kun teknologiayritykset siis ”sataprosenttisesti” jakavat
käsityksen hallituksen ja erityisesti valtiovarainministeriön
aloitepulasta ja saamattomuudesta voi Alexander Stubbin huikea
ansioton arvonnousu todella olla tiensä päässä.
Aiemmin
kirjoitetut kolumnit kertovat miten tähän on tultu:
Luin kaikki jutut. On mennyt niinkuin näit.
Hyvä Veli-Antti.
Meillä on nyt menossa kaksi vallan vaihtamisen aaltoa.
1. Äärioikeiston ja kylähullujen rasistinen kaappausunelma.
2. Markkinauskovaisen oikeiston kaiken markkinoille uhraava uusliberalistinen kaappaus jota Libera-ryhmä tekee määrätietoisesti kokoomuksessa ja etäpäätteillä keskustassa.
mediatöitäni. myös radiossa, televisiossa ja lehdissä.
Uusi tietokirjoja.
.
Mikä on kolmas itsenäisyystaistelu?
Kuuntele ole hyvä.
Saatesanat kuuntele ole hyvä.
Bloggarin esittely:
Veli-Antti
Savolainen, tietokirjailija ja lehtimies, on toiminut pitkään mediassa, politiikassa, yrittäjänä
ja kirjailijana. Hän kirjoittaa lukuisiin lehtiin; Suomen Urheilulehteen, Tuulilasiin ja palstalleen Hämeenlinnan kaupunkiuutisiin sekä bloggaa.
Savolainen on ollut päätoimittajana mm. Uudessa Suomessa, Iltalehdessä,
Apu-lehdessä, Pääkaupunki-, Metropoli-, Aviisi- ja Polttopiste-
lehdissä sekä toimituspäällikkönä mm Kauppalehdessä.
Hän
on tuottanut satoja tv- ja radio-ohjelmia ja istunut monien yritysten
hallituksissa. Savolaisen kirjoja on painettu yli 300 000 kappaletta. Hän
oli Espoon kaupunginvaltuuston jäsen 1973-80. Savolainen
toimi vetäjänä Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaren
tietoyhteiskunta-työryhmässä 1999-2000. Hän on ollut
valtioneuvoston asettaman Tietoyhteiskuntafoorumin ja sen
työvaliokunnan jäsen lukuisia vuosia ja osallistunut monien
komiteoiden työhön ja suurten kansallisten hankkeiden johtamiseen. Savolainen
on suosittu luennoitsija, hän on esiintynyt yli kymmenessä maassa.
Hän työskenteli Afrikassa 2001-2006 asuen Namibiassa kolme vuotta.
Savolainen
on naimissa ja hänellä on kolme lasta ja lastenlasta.
Veli-Antti
Savolaisen kirjallista tuotantoa:
Suomen
Strategia, holhousvaltiosta
aloite- ja yrittäjävaltioon,1992
Arthouse.
Voit
kommentoida juttuja; myös nimimerkillä! Paina
jutun lopussa PIKAKOMMENTTI-näppäintä.
Blogi ilmestyi 2007-2016 nimellä "Valtakunta". Blogin
jutut ovat aikajärjestyksessä. Vasemmassa
palstassa on luettelo ja ylhäällä valikko eri vuosille 2006
lähtien.
