Veli-Antti Savolaisen blogi, nettiradio ja 2BETus

3. ITSENÄISYYSTAISTELU

2020

10.03.2018 Sotesoppassa on kyse rahasta ja vallasta, lue todisteet:
10.03.2018 Presidentillistä asiaa
13.01.2018 Kevyt musiikki myyty pois
06.01.2018 Suomilaakson tarinoita:
15.12.2017 Kenelle tämä hyvä maa kuuluu,
01.12.2017 Kyllä, kyllä, kyllä - minun ehdoillani
13.10.2017 Jan Vapaavuori on väärässä
18.09.2017 ARVOT ALENNUSMYYNNISSÄ
27.08.2017 Suomikatsaus;
13.08.2017 PELASTA MAAILMA:
06.08.2017 Aika kuin Rooman imperiumin tuhon päivät?
12.07.2017 JUHLAVUOSI PUOLIVÄLISSÄ,
05.07.2017 Näkeekö Touko Aalto lähelle:
21.06.2017 Ei ole kliffaa...
12.06.2017 Muutosten haikea aika
27.05.2017 Suomen kasvukivut
21.05.2017 Itsepalvelun Suomi
06.05.2017 Suomen asema
22.04.2017 Kiinan presidentti kehtasi loukata
09.04.2017 Soten kauhukuva:
02.04.2017 Nämähän ovat tärkeät vaalit
25.03.2017 Palkat alas, palkat alennettava, ei palkkaa lainkaan...
19.03.2017 Linjanmuutoksia tapahtumassa,
12.03.2017 Lasten äänioikeusasia
04.03.2017 Mediakatsaus
28.02.2017 Puolitoista ikäluokkaa kadoksissa
18.02.2017 Teatteriarvostelu
11.02.2017 Jussi Halla-ahosta oikeusministeri,
05.02.2017 Tuomiovaltalehdistö
28.01.2017 Kovien miesten aika alkaa
20.01.2017 Kolmas itsenäisyystaistelu alkaa
13.01.2017 10 vuotta tätä kolumnia
02.01.2017 Trumpin hallituksen esittely
17.12.2016 Kaksi kirjaa
10.12.2016 Mediadebattia
04.12.2016 Joko alkaa itku...
28.11.2016 Kun katsoo Amerikkaan ei näe Eurooppaan
19.11.2016 EXTRA. Ronaldista tulee Donald -
12.11.2016 Kehnoja ehdokkaita
05.11.2016 Kotikunta menee ihan uusiksi -maakunta mitättömäksi
30.10.2016 Valoa kansalle 15 miljardilla Kankkulan kaivoon
24.10.2016 Miksi Nordea menetti luottamuksensa?
15.10.2016 Oy Suomi Ab on syntynyt
08.10.2016 Onko pikavirkakierto ok vai mädännäisyyttä?
04.10.2016 Epäonnistunut vientiteatteri
24.09.2016 Ministerikierrätys alkaa
17.09.2016 Kansakunnan suurin likalammikko
10.09.2016 Näin meitä hölpäytettiin tällä viikolla
03.09.2016 Poliitinen syksy
29.08.2016 Timo Soinilla kohtalon hetki huhtikuun 9. päivä
20.08.2016 Teatteri Orpo:
15.08.2016 Uhkakuvia 3: Heikot pankit
06.08.2016 Uhkakuvia 2. Vihan voima:
27.07.2016 Uhkakuvia 1. Olemmeko matkalla kylmään vai suursotaan?
20.07.2016 Työpuhetta Porissa
14.07.2016 Vastuuta pakoon
06.07.2016 Kun Euroopan Unioni repesi...
29.06.2016 Skandaalille kultamitali
22.06.2016 Yksityistämisen tuloksia nautitaan lompakolla
18.06.2016 Orpo ja Andersson Turuust´
11.06.2016 Kilpailukyky sovittiin - mistä se saataisiin
04.06.2016 Oikeistosta taas oikeisto?
28.05.2016 Kotikunnan kova kohtalo
22.05.2016 Porvariston hillitsemätön meno päällä
14.05.2016 Puoluejohtajat uusitaan
10.05.2016 Juha Sipilä pani tuulemaan. Nyt se vihdoin syntyy:
30.04.2016 Kaksi kaksintaistelua vallan huipulla
23.04.2016 Ideologinen taistelu kiihtyy,
16.04.2016 Saako Wahlroos lähteä?
09.04.2016 Saamaton Suomi ajaa väärään suuntaan, lähteekö Stubb?
02.04.2016 Oi aikoja, voi tapoja
19.03.2016 Erkki Liikanen helikopteriin heittämään rahaa!
12.03.2016 Yhteiskuntasopimus ja eurooppayhteiskunta
07.03.2016 Pitääkö Yleisradiokin panna lihoiksi?
27.02.2016 Ulko ja turvallisuuspoliittinen uusi kuva
20.02.2016 Arjalaista perhepolitiikkaa 2016 Suomessa
13.02.2016 Valtion yhtiöiden myynti on ollut sarja erehdyksiä
06.02.2016 Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen
30.01.2016 Suomen tarina
25.01.2016 Onko meillä väärä esityslista, agenda?
17.01.2016 Nyt ovat jo natsitkin kadulla
09.01.2016 HYVIÄ UUTISIA 2. SUOMI
30.12.2015 HYVIÄ UUTISIA 1. MAAILMA: enemmän hyvää kuin koskaan historiassa...
20.12.2015 Suomen kooma jatkuu
13.12.2015 Tähän on tultu:
05.12.2015 Te onnettomat tunarit -
28.11.2015 Iskut Eurooppaan herättävät pelon
22.11.2015 Kriisistä toiseen uiva Eurooppa
14.11.2015 Soteen vai syteen
07.11.2015 Kulttuuri on vuorovaikutusta eikä käpertymistä
31.10.2015 Sinulle tärkeimmät asiat ovat vaakakupissa nyt
25.10.2015 Tiedän jo mihin Sipilän hallitus kaatuu
18.10.2015 Keskustan ja persujen parempi mahdollisuus
11.10.2015 Maailman velka lisääntyi 1000 Suomen budjettia 7 laihan vuoden aikana
04.10.2015 Kuinka pitkälle annamme hulluuteme jatkua?
26.09.2015 Juha Sipilä, Riku Aalto, Matti Alahuhta, kuka johtaa kierrosta?
19.09.2015 PAKOLAISIA JA LAKKOJA: väärin sammutettu – pitääkö palata vitkuiluun?
12.09.2015 Media ja nettiraivo: mikä meitä riivaa ?
05.09.2015 Kansainvaellusten alkuako todistamme?
29.08.2015 Uskallammeko tarttua hetkeen, ja aloittaa uutta vai...
Tätä sivua on katsottu 6657 kertaa
Kaksi kaksintaistelua vallan huipulla


KARHINEN vs WAHLROOS

VÄYRYNEN vs SIPILÄ

Suomessa on käynnissä kaksi syvällistä, historiallisista ja ideologisista, talousteorioista kumpuavaa kaksintaistelua, joiden sekundantteina me kaikki olemme.

Tarkoitan Reijo Karhinen vastaan Björn Wahlroos ja Paavo Väyrynen vastaan Juha Sipilä otteluita, jotka liittyvät myös toisiinsa kimuraisilla tavoilla.


Kuvahaun tulos haulle reijo karhinen   Kuvahaun tulos haulle björn wahlroos
Kaksintaistelijat Reijo Karhinen ja
Björn Wahlroos, kumpaa peukutat?



Kyse on pääfinanssilaitosten valtataisteluista ja ideologisista eroista, mutta samalla myös päähallituspuolueen ja siihen liittyvien yhtiö- ja talousrakenteiden vallasta, mutta myös porvarillisten puolueiden hegemoniasta keskustan ja kokoomuksen välillä.

Karhinen vs Wahlroos
Maan kahden suurimman finanssiryhmän, sinivalkoisen OP-ryhmän Reijo Karhinen ja skandinavisen Sampo-Nordean Björn Wahlroos ovat käymässä samanlaita valtataistelua, kuin KOP-Jaakko Lassila ja SYP-Mika Tiivola 1990-luvun taitteessa kävivät viiden miljardin markan seurauksin: ken on suurin ja mahtavin.

Mitä miehiä he ovat?
  • Karhinen on virtuaalitaloutta inhoava maan suurin tuloveronmaksaja ja ylpeä siitä. OP oli maan suurin yhteisöveronmaksaja 2014. Karhisen ryhmä pärjää paremmin Suomessa.
  • Wahlroos on KOP-SYP sodan kasinotalousveteraani ja veropakolainen Ruotsissa ja ylpeä siitä ja nauttimistaan maataloustuista.
    Nordeakin siirsi verovirastonsa Ruotsiin.
  • Karhinen on suomalainen, koko elämän osuustoimintamies: ”osuuskunnan johdon ainut tehtävä on maksimoida asiakasomistajien taloudellinen hyöty.”
  • Wahlroos on puhdasoppinen uusliberaali; markkinatalouden johtohamo: ”yhtiöjohdon ainut tehtävä on maksimoida osakkeenomistajan sijoituksen arvo.”
  • Reijo Karhinen ansaitsi palkkana, palkkioina 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015-
  • Wahlroosilla oli jo 2013 verotettavaa ansiotuloa 602 000 euroa ja pääomatuloa 10,6 miljoonaa euroa. Veroja ja maksuja hän maksoi yhteensä yli 3,6 miljoonaa euroa. Wahlroos on Sammon kolmanneksi suurin omistaja, omistuksen arvo oli samana vuonna 2013 vuonna kasvanut 118 miljoonaa euroa 410 miljoonaan
  • Karhinen omistaa metsätiloja ja tekee niillä metsätöitä.
  • Wahlroos omistaa kartanon ja teettää niillä maataloustöitä.
Vastakkain on kaksi aate- ja yritysmuotoa; osuustoiminnallinen- ja pörssiyhtiö. Asialla on merkitystä koska periaatteessa kyse on enemmästä, siitä kuka omistaa ja millä perusteella.

Kuvahaun tulos haulle nordea logo    Kuvahaun tulos haulle sampo  
Osakeyhtiöinstituutio on kansainvälistymisen seurauksena suurten yhtiöiden osalta alkanut yhä enemmän muistuttaa puhdasta yhteiskuntavastuusta vapaata kapitalismin ihannetta, joka on suuntautumista yksinomaan voiton tuottamiseen. Omistaja-arvo -periaate on herättänyt runsaasti keskustelua sen sopimattomuudesta suomalaisen yhteiskunnan arvojärjestelmään.

Uusliberalismin kriitikot epäilevät, voiko instrumentaalisesta järjestä ja talouskasvusta yleensä johtaa yhteiskuntaetiikkaa ja toimivaa kansalaisuutta vai onko yksilöllinen tyydytyksentavoittelu toisia huomioonottamatta johtamassa kaikkien sotaan kaikkia vastaan. (Siltala 1994, 433-434.)
Markkinoiden hallitessa yhteiskuntaa niiden säännöt määräävät, kuinka ihmisten pitäisi suhtautua toisiinsa. Kapitalismin ihmiskäsitykseen liittyykin keskeisesti se, että toinen ihminen mielletään ensisijaisesti kilpailijaksi eikä esimerkiksi yhteistyökumppaniksi.


Kuvahaun tulos haulle op
Osuuskuntatoiminta on luonteeltaan myös arvorationaalista, siitä kertoo osuuskunta-aatteen keskeisyys tällaisessa taloudellisessa toiminnassa. Se näkyi Tradekan vaaleissa maaliskuussa ja nyt S-ryhmän osuuskauppavaaleissa.

Osuustoiminta ja verkostot voi nähdä myös markkinoiden vastapoolina markkinataloudessa koska ne ottavat huomioon arvot, osuustoiminnan arvoketjuissa painottuu kilpailun sijasta myös alueiden yhteistoiminta. Niiden avulla voi myös sopeutua joustavasti vaihtelevaan kysyntään, pienosuustoiminnalla on ollut merkitystä myös työttömien tai maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan. Sen uutta valtavirtaa ovat eri alojen ammattilaisten perustamat osuuskuntamuotoiset yhteisyritykset. Osuuskuntatoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen olisi eräs keino yhteiskunnan yhtenäisyyden lisäämiseksi.
Sillä on todettu olevan myös alueellisesti tasoittava vaikutus. Osuustoiminta vahvistaa aluetaloutta, tasaa suhdanteita,” sanoo Osuuskauppa-lehti.

Osuuskunta on yhtiömuoto, jonka tarkoituksena on sen jäsenistön taloudenpidon tai elinkeinon tukeminen harjoittamalla taloudellista toimintaa siten, että osuuskunnan jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita.

Osuustoiminta-aate syntyi 1800-luvun teollisuusyhteisöissä kun ensin Rochdalen teollisuustyöläiset ja sitten esimerkkiä seuraavat maanviljelijät ottivat kaupan ja talouden kansalle samoin osuuksin vain voittoja janoavilta pankki- ja kauppiasporvareilta. Aate levisi yli maailman nopeasti 1900-luvun alun molemmin puolin. Kauppiaat rökittivät aloittelevia osuustoimintamiehiä. He kielsivät viljelijöitä ja tukkureita myymästä tuotteitaan ostoboikotin uhalla.

Suomessa osuustoiminta alkoi viime vuosisadan vaihteessa ihmisten perustaessa yhdessä osuuskauppoja, tuottajain- ja puhelinosuuskuntia ja osuuspankkeja - vain joitain mainitakseni. Maahan syntyi kaksi osuustoiminnallista keskusosuusliikettä: pellervolainen maanviljelijäin alkuunsaattama liike ja edistysmielinen työväen osuustoimintaryhmittymä.
Ne ovat voimaantuneet viime vuosina uuteen loistoon ja lyöneet yrityskilpailijansa. Edistysmielisillä on hotelli- ja ravintolamahti Tradeka sekä puolet Elanto-HOK osuuskaupasta Uudellamaalla. Pellervolaisilla on mm. S-ryhmä, Atria, Valio, Osuuspankit. Lähi-Tapiola ja kasvavin metsäteollisuusryhmä. Suomalaisissa osuuskunnissa on yli 4 miljoonaa jäsentä ja osuuskuntiin rinnastettavissa keskinäisissä vakuutusyrityksissä noin 3 miljoonaa jäsentä.

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on vähintään yhden osuuskunnan tai keskinäisen vakuuttajan jäsen tai asiakasomistaja.

Osuuspankkien tarjoamiin ilmaisiin lainan lyhennysvapaisiin tarttui viime vuonna lähes 100 000 asiakasta. Lykätyistä lyhennyksistä kulutukseen vapautui vuoden aikana noin 450 miljoonaa euroa.

Suurin uhka suurkapitalisteille osuustoiminnasta tulee pian uuden jakamistalouden ja digitalisaation synnyttäessä kasvavan ja voimaannuttavan toimintaympäristön pienosuuskunnille. Raja perinteisen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä pienenee verkostotalous osoittaa toimintatavat. Osuuskunta arvot ovat kestäviä ja toimivia, kun haetaan ratkaisuja työttömyyteen ja alueellisiin ongelmiin, lähitalouteen

Kaksintaistelu on kovaa
Kolme suomalaista osuustoiminnan asiantuntijaprofessoria sanoi jo aiemmin, että ”tietyt tahot” ovat aktivoituneet ”osuustoimintajahtiin” Suomessa.
Jahdin aloitti jo Kataisen hallitus. Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen yritysten omistusrakenteen merkityksestä talouskasvuun ja työllisyyteen. Raportissa osuustoiminta nähtiin osakeyhtiömuotoa tehottomampana: ”Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta osuustoiminta ei ole omistusmuotona optimaalinen ratkaisu nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa. Osuustoiminnallisten yritysten tukemista siirtymisessä osakeyhtiöpohjalle tulisi sen vuoksi harkita.
Sampo-ryhmään kuuluva If-vakuutusyhtiö teki syksyllä OP;-ryhmästä selvityspyynnön kilpailuviranomaiselle. Molemmat olivat ronskeja keinoja, joilla mennään koko yritys- ja omistajuusmallin ytimiin.
OP-leiri yhdisti Ifin kantelun valtioneuvoston kanslian raporttiin.

Karhinen iski takaisin kun Wahlroos joutui selittelemään Nordean panamaseikkailuja.
Osuuskassat syntyivät 1900-luvun alussa juuri vähän tämän tyyppisen toiminnan vastaiskuna,”
Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat monesti pettäneet asiakkaiden ja yleisön luottamuksen. Monen finanssialan yrityksen arvopohja ja johtamisjärjestelmä ovat pettäneet sekä ahneus ja oma etu ovat ohittaneet yleisen edun.” Yleinen toteamus luettiin piikiksi Sammon ryöstäjille.
Kilpailija heittää varjon suomalaisen osuustoiminnan ylle. Meillä Suomessa on kaksi keskeistä yhtiömuotoa – osakeyhtiöt keskittyvät omistaja-arvon kasvattamiseen ja osuuskunnat keskittyvät asiakashyödyn maksimoimiseen,selvitti Karhinen asetelmaa.

Wahlroos joutui puolustuskannalle - niin syvälle, että Hjallis Harkimoakin tarvittiin julkikuvan puhdistamiseen sympatiakuvalla kuten perjantaina nähtiin.

 

Väyrynen vs Sipilä
Asetelma näkyy myös politiikassa. Wahlroosin leiri vyöryttää kokoomusta ajatuspaja Liberan kasvateilla ja sai hallitukseen keskustan pikajäsenyydellä ja lastensairaala-uroteolla ovelan ultraliberaalin, Anne Bernerin.

Juha Sipilä on kahden tulen välissä.

Toisella puolella vaikuttaa kokoomuksen jo valloittanut markkinaoikeisto ja oman puolueen markkinasiipi;Olli Rehn ja Berner.
Toisella puolella on lestadiolais-pellervolainen, Santeri Alkion köyhän puolesta-ajatuksia ajava suuri Kenttäväki.

Sipiläkin on herätyksessä. Herätysliikkeillä on ollut keskeinen asema keskustalaisen talouskäsityksen muotoutumisessa. Ne ovat tukeneet Suomen modernisaatiota. Pohjoisen herätysliike korostaa kovaa työntekoa elämän moraalisena perustana, varmistaen protestanttisten hyveiden nousun koko kansakunnan ominaisuuksiksi.
Työn moraalinen arvo perustuu herännäisissä kohtuulliseen elämään ja yksilön pitämiseen kurissa ja kontrollissa eikä pääomien kasaantumiseen. Julistuksen sosiaalinen puoli korostaa myös heikkojen elämän turvaamista, joka sopii hyvinvointivaltion turvaamiseen paremmin kuin liberalistiseen uskoon yksilön menestymisestä ilman muita.

Markkinaoppi on luonnollista Sipilälle liikemiehenä, mutta kaiken valtion toiminnan yhtiöittäminen menee yli alkiolaisen hilseen.

Keskustan Kenttäväki on aina lojaali johtajalleen – jos kannatus ja valta kasvaa. Kun ei kasva se kääntää kasvonsa Paavo Väyrysen puoleen.
Väyrynen tietää kentän tunnot ja kääntyi siksi haastamaan Sipilän kaksintaisteluun. Siinä tärkeintä ei ole voitto vaan näkyvä asema ja pelin paikka.

Koskahan Keskusta oivaltaa, että jutun voisi ratkaista siten, että ei yhtiöitetä terveyttä, metsiä, energiaa, teitä, rautateitä; kansan omaisuutta.

Tehdään niistä osuuskuntia!
Osuuskunta on yhtiömuoto, jonka tarkoituksena on sen jäsenistön taloudenpidon tai elinkeinon tukeminen harjoittamalla taloudellista toimintaa siten, että osuuskunnan jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita.

Valitaan Ahne-Nallen oppien sijaan Reilu-Reijon = oma leiri.

Julkaistu lyhennettynä Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa 23.4.2016
1 kommenttia
pikakommentti
kommentoi
Näytä: sisältö
4 vuotta sitten Pääministerille pientä osviittaa!


» Kirjaudu

Tervetuloa!





ekirja


Kansalaismedia


Facebooksivut

Yli 3,2 miljoonaa sivulatausta.tässä blogissa 2007-2016. Kiitos.

Uusi blogi: www.kansalaismedia.com 3.6.2017 lähtien, 
 mediatöitäni. myös radiossa, televisiossa ja lehdissä.
Uusi tietokirjoja.

.



Mikä on kolmas itsenäisyystaistelu?
Kuuntele ole hyvä.


Saatesanat kuuntele ole hyvä.

Bloggarin esittely:


Veli-Antti Savolainen, tietokirjailija ja lehtimies, on toiminut pitkään mediassa, politiikassa, yrittäjänä ja kirjailijana. Hän kirjoittaa lukuisiin lehtiin; Suomen Urheilulehteen, Tuulilasiin ja palstalleen Hämeenlinnan kaupunkiuutisiin sekä bloggaa.

Savolainen on ollut päätoimittajana mm. Uudessa Suomessa, Iltalehdessä, Apu-lehdessä, Pääkaupunki-, Metropoli-, Aviisi- ja Polttopiste- lehdissä sekä toimituspäällikkönä mm Kauppalehdessä.

Hän on tuottanut satoja tv- ja radio-ohjelmia ja istunut monien yritysten hallituksissa. Savolaisen kirjoja on painettu yli 300 000 kappaletta.
Hän oli Espoon kaupunginvaltuuston jäsen 1973-80.
Savolainen toimi vetäjänä Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaren tietoyhteiskunta-työryhmässä 1999-2000. Hän on ollut valtioneuvoston asettaman Tietoyhteiskuntafoorumin ja sen työvaliokunnan jäsen lukuisia vuosia ja osallistunut monien komiteoiden työhön ja suurten kansallisten hankkeiden johtamiseen.
Savolainen on suosittu luennoitsija, hän on esiintynyt yli kymmenessä maassa. Hän työskenteli Afrikassa 2001-2006 asuen Namibiassa kolme vuotta.

Savolainen on naimissa ja hänellä on kolme lasta ja lastenlasta.



Veli-Antti Savolaisen kirjallista tuotantoa:



Suomen Strategia, holhousvaltiosta aloite- ja yrittäjävaltioon, 1992 Arthouse.
Kohtaamisyhteiskunta, 1996 Edita. 
Huomisen Aapinen, Primenet 1997.
Kisällin Aapinen tietoyhteiskuntaan, 1999 Primenet.
Harmaa Leijona, Senior Citizen at IS, 2001 Primenet Publications. 1999.
Espoon Aapinen Primenet 2000.
Lion Leap, an ABC to Namibian Information Society, Primenet Books / Namprint Windhoek 2003, 
Pipan mitta Pielisjokea, neljä tikkuria Kiihtelykseen. Telekarelian Oy:n tarina 2008. Innokit.
Elämän eväät. Track of life, a business history, 2009. HOT.
Joulupukin Muistelmat, perheen multimediakirja, Jaiser Corporation, 2011
Santas Memoirs, familybook. 2011. Jaiser Corporation.


Voit kommentoida juttuja; myös nimimerkillä!
Paina jutun  lopussa PIKAKOMMENTTI-näppäintä.


Blogi ilmestyi 2007-2016 nimellä "Valtakunta".
Blogin jutut ovat aikajärjestyksessä.
Vasemmassa palstassa on luettelo ja ylhäällä valikko eri vuosille 2006 lähtien.





Lisää tietoja »
» Ohjeet
» Nettiketti

blogin jutut ilmestyvät myös
hämeenlinnan KAUPUNKIuutiset-lehdessä
hämeenlinnassa, janakkalassa ja hattulassa.


Tänään on: 02.12.2020 Yhteensä 3449266 sivulatausta. Tee oma blogi » Copyright©HammerKit Oy 2008