Veli-Antti Savolaisen blogi, nettiradio ja 2BETus

3. ITSENÄISYYSTAISTELU

2020

10.03.2018 Sotesoppassa on kyse rahasta ja vallasta, lue todisteet:
10.03.2018 Presidentillistä asiaa
13.01.2018 Kevyt musiikki myyty pois
06.01.2018 Suomilaakson tarinoita:
15.12.2017 Kenelle tämä hyvä maa kuuluu,
01.12.2017 Kyllä, kyllä, kyllä - minun ehdoillani
13.10.2017 Jan Vapaavuori on väärässä
18.09.2017 ARVOT ALENNUSMYYNNISSÄ
27.08.2017 Suomikatsaus;
13.08.2017 PELASTA MAAILMA:
06.08.2017 Aika kuin Rooman imperiumin tuhon päivät?
12.07.2017 JUHLAVUOSI PUOLIVÄLISSÄ,
05.07.2017 Näkeekö Touko Aalto lähelle:
21.06.2017 Ei ole kliffaa...
12.06.2017 Muutosten haikea aika
27.05.2017 Suomen kasvukivut
21.05.2017 Itsepalvelun Suomi
06.05.2017 Suomen asema
22.04.2017 Kiinan presidentti kehtasi loukata
09.04.2017 Soten kauhukuva:
02.04.2017 Nämähän ovat tärkeät vaalit
25.03.2017 Palkat alas, palkat alennettava, ei palkkaa lainkaan...
19.03.2017 Linjanmuutoksia tapahtumassa,
12.03.2017 Lasten äänioikeusasia
04.03.2017 Mediakatsaus
28.02.2017 Puolitoista ikäluokkaa kadoksissa
18.02.2017 Teatteriarvostelu
11.02.2017 Jussi Halla-ahosta oikeusministeri,
05.02.2017 Tuomiovaltalehdistö
28.01.2017 Kovien miesten aika alkaa
20.01.2017 Kolmas itsenäisyystaistelu alkaa
13.01.2017 10 vuotta tätä kolumnia
02.01.2017 Trumpin hallituksen esittely
17.12.2016 Kaksi kirjaa
10.12.2016 Mediadebattia
04.12.2016 Joko alkaa itku...
28.11.2016 Kun katsoo Amerikkaan ei näe Eurooppaan
19.11.2016 EXTRA. Ronaldista tulee Donald -
12.11.2016 Kehnoja ehdokkaita
05.11.2016 Kotikunta menee ihan uusiksi -maakunta mitättömäksi
30.10.2016 Valoa kansalle 15 miljardilla Kankkulan kaivoon
24.10.2016 Miksi Nordea menetti luottamuksensa?
15.10.2016 Oy Suomi Ab on syntynyt
08.10.2016 Onko pikavirkakierto ok vai mädännäisyyttä?
04.10.2016 Epäonnistunut vientiteatteri
24.09.2016 Ministerikierrätys alkaa
17.09.2016 Kansakunnan suurin likalammikko
10.09.2016 Näin meitä hölpäytettiin tällä viikolla
03.09.2016 Poliitinen syksy
29.08.2016 Timo Soinilla kohtalon hetki huhtikuun 9. päivä
20.08.2016 Teatteri Orpo:
15.08.2016 Uhkakuvia 3: Heikot pankit
06.08.2016 Uhkakuvia 2. Vihan voima:
27.07.2016 Uhkakuvia 1. Olemmeko matkalla kylmään vai suursotaan?
20.07.2016 Työpuhetta Porissa
14.07.2016 Vastuuta pakoon
06.07.2016 Kun Euroopan Unioni repesi...
29.06.2016 Skandaalille kultamitali
22.06.2016 Yksityistämisen tuloksia nautitaan lompakolla
18.06.2016 Orpo ja Andersson Turuust´
11.06.2016 Kilpailukyky sovittiin - mistä se saataisiin
04.06.2016 Oikeistosta taas oikeisto?
28.05.2016 Kotikunnan kova kohtalo
22.05.2016 Porvariston hillitsemätön meno päällä
14.05.2016 Puoluejohtajat uusitaan
10.05.2016 Juha Sipilä pani tuulemaan. Nyt se vihdoin syntyy:
30.04.2016 Kaksi kaksintaistelua vallan huipulla
23.04.2016 Ideologinen taistelu kiihtyy,
16.04.2016 Saako Wahlroos lähteä?
09.04.2016 Saamaton Suomi ajaa väärään suuntaan, lähteekö Stubb?
02.04.2016 Oi aikoja, voi tapoja
19.03.2016 Erkki Liikanen helikopteriin heittämään rahaa!
12.03.2016 Yhteiskuntasopimus ja eurooppayhteiskunta
07.03.2016 Pitääkö Yleisradiokin panna lihoiksi?
27.02.2016 Ulko ja turvallisuuspoliittinen uusi kuva
20.02.2016 Arjalaista perhepolitiikkaa 2016 Suomessa
13.02.2016 Valtion yhtiöiden myynti on ollut sarja erehdyksiä
06.02.2016 Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen
30.01.2016 Suomen tarina
25.01.2016 Onko meillä väärä esityslista, agenda?
17.01.2016 Nyt ovat jo natsitkin kadulla
09.01.2016 HYVIÄ UUTISIA 2. SUOMI
30.12.2015 HYVIÄ UUTISIA 1. MAAILMA: enemmän hyvää kuin koskaan historiassa...
20.12.2015 Suomen kooma jatkuu
13.12.2015 Tähän on tultu:
05.12.2015 Te onnettomat tunarit -
28.11.2015 Iskut Eurooppaan herättävät pelon
22.11.2015 Kriisistä toiseen uiva Eurooppa
14.11.2015 Soteen vai syteen
07.11.2015 Kulttuuri on vuorovaikutusta eikä käpertymistä
31.10.2015 Sinulle tärkeimmät asiat ovat vaakakupissa nyt
25.10.2015 Tiedän jo mihin Sipilän hallitus kaatuu
18.10.2015 Keskustan ja persujen parempi mahdollisuus
11.10.2015 Maailman velka lisääntyi 1000 Suomen budjettia 7 laihan vuoden aikana
04.10.2015 Kuinka pitkälle annamme hulluuteme jatkua?
26.09.2015 Juha Sipilä, Riku Aalto, Matti Alahuhta, kuka johtaa kierrosta?
19.09.2015 PAKOLAISIA JA LAKKOJA: väärin sammutettu – pitääkö palata vitkuiluun?
12.09.2015 Media ja nettiraivo: mikä meitä riivaa ?
05.09.2015 Kansainvaellusten alkuako todistamme?
29.08.2015 Uskallammeko tarttua hetkeen, ja aloittaa uutta vai...
Tätä sivua on katsottu 5158 kertaa
Oy Suomi Ab on syntynyt

Valtiota ei ylläpidetä
 

enää kansaa

vaan yrityksiä varten

100-vuotias Suomi on muuttumassa kansakunnasta yritykseksi.


Elinkeinoelämä vaatii markkinoiden vaikutuksen lisäämistä ja valtion vaikutuksen minimoimista. Se puhuu vapaan kilpailun puolesta, mutta ylläpitää kartellien ja monopolien keskittynyttä talouselämää, joka ei pysty uudistamaan devalvoituneesta eurosta, alhaisesta öljynhinnasta, vuosien palkkajäädytyksestä ja miljardien tuesta ja veroeduista huolimatta. Yritysten maksama yhteisövero oli vuonna 1965 43 prosentia, siitä se putosi ensin 29 prosenttiin vuosituhannen vaihteessa ja nyt vielä 2009-2016 taantumassa 20 prosenttiin.

Samaan aikaan kun yrityssektori nauttii valtavia, kuuden miljardin poikkeusverohelpotustukia, saa vanhaa pönkittävää ja tehottomia tukiaisia kaksi kertaa enemmän kuin 2011, Suomessa on silti koko 2000-luvun vallinnut investointilama ja vientimme seisoo.

Yhteiskunnalta vaaditaan ”rakenneuudistuksia”, mutta sama ei koske elinkeinoja itseään.

Image result for valtioneuvosto
Juha Sipilän hallituskin toimii markkinatalouden vastaisesti.


Sen sijaan kaikkinainen valtion toiminta, sen yritykset, liikennejärjestelmä, rahoituslaitokset, teollisuus, terveydenhuolto, kiinteistöt, postitoimi, logistiikka ja palvelut tulisi luovuttaa ”markkinoille” ilmaiseksi, vaikka kansakunta on vuosisadan itse pääomittanut ja kustantanut toimintaa.
Valtion taloutta on Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitusten aikana hoidettu kuin hölmöläisten tilkkutäkkiä: panemalla yläpäästä tilkku alapäähän eli leikattu on, mutta vaje on  aina vaan lähes sama koska samaan aikaan kansalaisiin suunnatut leikkaukset on kompensoitu - yrityksille - veroalennuksina ja kasvavina tukina.

Pahinta tässä kaikessa on yhteiskuntakorporatismi, jossa ahneen tuhon kolmikantaisen veljespiirin kaverikapitalismiin on liittynyt myös työntekijöiden etujärjestöt. Molemmat työmarkkinaosapuolet ovat oppineet toisiltaan huonoimmat tavat, työnantajat ikuisen vaatimisen toisilta – siis yhteiskunnalta – ja työntekijät vanhan saavutetun puolustamisen uudistamisen ja muutoksen sijaan ja liikkeen luovutuksen. Suomalainen korporatismi puolustaa status quota eikä taivu ajan haasteisiin.
Se haluaa kaapata yhä suuremman palan yhteiskuntaelämästä, jota luovutetaan pakko-ottoina muutenkin Euroopalle, monikansallisille finanssilaitoksille ja suuryhtiöille sekä ylimaalliselle ”globalisaatiolle”.

Molemmista työmarkkinaosapuolista on tullut lobbitulppa uuden edessä. Kolmas kanta: yhteiskunta luulee kolmantena pyöränä toimimisen ja avainten luovuttamisen yhteiseen sosiaalitoimen taloon olevan sen etu. Nyt se taas huomaa olevansa vailla muutosvaltaa kun on ajauduttu etanointiin kaikessa kiireessä, kaikilla tekosyillä. Kiristys ja uhkailu on mielenosoittautunut pysähtyneisyyden puolustamiseksi, kansallisvarallisuuden ja vallan kaappaukseksi kansan vallinnasta eliiteille.

Verotuksen käännös
Aika vaatisi kuitenkin ekologisista ja yhteiskuntarauhan syistä uusia keinoja ja uutta talouspoliittista otetta.  Digitalisaation ja hitaan kasvun aiheuttama muutos kaataa yhteiskuntia ellei uusia keinoja digitalisaation hyödyjen jakamisesta oteta käyttöön. Verotuksella pitäisi synnyttää uusia tulolähteitä ja oikeudenmukaisuutta. Se tarkoittaa, että tuotannon ja tuottavuuden tuloksia pitää verottaa riippumatta siitä tekeekö työn ihminen, kone tai robotti.
Vallalla on leikkauslinja kun tarvittaisiin panostusta uuteen. Tuloksena tilanne, jossa yksi sukupolvi ryöstää paremman huomisen ensi kertaa historiassa lapsiltaan.

Maapalloisesti olemme ajautuneet surkuhupaisan paradoksaaliseen tilanteeseen, valtion verotulot laskevat veronalennuksien vuoksi, mutta valtiot verokilpailevat keskenään siitä mikä yhteiskunta hyötyy vähiten teollisen tuotannon ja yritystoiminnan tuloksista!

Tarvitaan siis myös verotuksen kautta tuottavuuden ja tuotannon tulosten verotuksen avulla tapahtuvaa uusjakoa. Se tarkoittaa paluuta verotuksen progressioon rikkaiden ja rahanomistajien, pääomien tai ”kassavirtojen” eli jalostuksessa syntyvän arvon nousun kautta suhteen kuten mm. Thomas Piketty ja Hans Werner Sinn ovat ehdottaneet. Tarvitaan siis myös reiluja automaatioajan verokeinoja, ”robottiveroa” eli miehittämättömän tuotannon tulosten saamista verotuksen piiriin. Tietokirjailija Ari Ojapelto on esittänyt tuotannon jalostusarvon verottamista - työn sivukulujen sijaan -riippumatta digitalisaation asteesta, globaalina järjestelynä. Ideana olisi, että kun yrityksen tuotanto ja jalostusarvo nousee sen tulisi samassa suhteessa hyödyntää yhteiskuntaa ja siinä eläviä ihmisiä riippumatta siitä tekeekö työn ihminen, kone vai robotti.

Hurjinta on, että pääosa kansalaisista ei edes huomaa koko yhteiskuntaelämän poisluovutusta, vaan uskoo uuden markkinaopinkappaleen ainoaan oikeaan totuuteen.

Ennen kuin herne menee toiseenkin sieraimeen, I rest my case, kerron paradokseista taloudessamme ja yhteiskuntaelämässä, syistä miksi näin julmasti sanailen.

Tukiaismarkkinatalous Suomi
Tilastokeskuksen mukaan pelkästään vuonna 2014 yritystuet nousivat kokonaisuudessaan 14 prosenttia. Tuettujen yritysten määrä nousi 5,7 prosenttia 36 936 yritykseen, eli joka kymmenes Suomessa toimiva yritys vastaanotti yritystukea.

Tukisummat ovat, VATT:n selvityksen mukaan, kasvaneet kuudessa vuodessa 522 miljoonasta eurosta jo 1,3 miljardiin euroon. Tukien luonne on vieläpä muuttunut ”tukiaisten” suuntaan: suorien yritystukien määrä kasvoi 8,5 prosenttia pelkästään 2014, samalla kun vastikkeelliset tuet eli lainat ovat vähentyneet.
Tämä kehitys on päinvastainen kuin yleinen kansantalouden etu olisi. Suomessa oli vuonna 2013 erilaisia yritystukia 194 niiden määrä kasvoi 50 prosenttia 2009 lähtien. Valtio lainasi ja takasi 1,5 miljardilla eurolla yrityksiä.

Nokian entinen pääjohtaja tunnusti 2013, että pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen. Jorma Ollilla tietää mistä puhui, Nokia oli hypervoittovuosinaankin suurin valtion T&K tuen nauttija sadoilla miljoonilla euroilla vaikka sillä olisi ollut varaa olla ilmankin. Moni muukaan talouden asiantuntija ei ymmärrä miksi voittoa tavoittelevaa toimintaa pönkitetään valtion varoilla.
Se on markkinatalouden sääntöjä vastaan.

Image result for jorma ollila
Älkää tehkö niin kuin Jorma Ollila
teki vaan niin kuin hän opettaa.

Vaalien alla 2015 puolueet ja elinkeinoelämä arvostelivat yritystukia koska ne vääristävät kilpailua ja hidastavat talouden rakenteiden uudistumista. Puhuttiin komeasti, että yritysrahoitusta tulisi suunnata vain toimintaan, joka uudistaa Suomen taloutta ja sen rakenteita.
Kummallista tässä on, että esimerkiksi Palvelualan työnantajien järjestön, Paltan, selvitysten mukaan yritykset eivät edes kaipaa suoria tukia vaan,että yritystukipolitiikkaa kehitetään vastikkeelliseen suuntaan – kohti lainamuotoisia tukimuotoja.

Huomisen liiketoiminta perustuu yhä enemmän aineettomaan, materiattomaan arvonluontiin ns. henkiseen pääomaan, jolla ei ole etujärjestöä eikä ”rakennetta”. Immateriaalisella omaisuudella ei kuitenkaan ole rahoitusta haettaessa Suomessa vakuusarvoa: syntyy muutosta estävä taantuva kehä kun uutta luovien yritysten on vaikea saada markkinaehtoista kasvurahoitusta kun tuki ja etu valuu vanhaan rakenteeseen.

Valtio siis jakaa mieluummin rahaa vanhaan taantuvaan toimintaan kun lainoittaisi uutta luovaa. Se heittää lisää vettä kylmälle kiukaalle nykyhallituksen toimin leikkaamalla ainoasta hyödyllisestä tukimuodosta; innovaatioista, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä.

Kaksi tässä asiassa kokoomuskeskeistä hallitusta on leikannut ja leikkaa opetuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä miljardimitassa, mutta on siirtänyt kummallisessa rakenneuudistuksessaan tukiaisina vanhan maailman yrityksille ja viljelijöille.

Näin pönkitetään pidemmän päälle vain kannattamatonta liiketoimintaa eikä uutta synny kun kapitalismiin kuuluva luova tuho ei toteudu, vanhat kannattamattomat yritykset korvaudu uusilla.

Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta kirjoitti kirjassaan Luovan tuhon tie kilpailukykyyn sarkastisesti, että yritystuet ovat hyödyllisiä niitä saaville yrityksille, mutta harvat koko kansantaloudelle. Yritystuet vähentävät tai jopa vääristävät kilpailua ja luovaa tuhoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön taannoin teettämän selvityksen mukaan valtio maksoi jo vuonna 2011 tehottomia tai vähän vaikuttavia yritystukia yhteensä 668 miljoonaa euroa. Päälle tulevat vielä kuntien yritystuet ja yrityksille suunnatut neuvonta- ja palveluorganisaatiot.

Hallitus etsii 70 miljoonaa varoja vanhusten hoitoon.
- Miten olisi tästä?

Kestävyysvajeen syy
Valtion talouteen vaikuttaa vielä enemmän tulo- kuin menopohja. Yritykset ovat saaneet merkittäviä miljardimitan helpotuksia kun niiden lähes miljardin euron kansaneläkemaksut poistettiin, yhteisöveroa on laskettu pitkän matkaa toista miljardia euroa 29 prosentista jo 20 prosenttiin ja viimeksi kun kilpailukyky-yhteiskuntasopimuksessa sosiaalimaksuja ja palkkoja helpotettiin lähes kahden miljardin euron arvoisen yritysedun kautta. Kymmenessä vuodessa työnantajien sotu osuus on laksenut 4,4 prosenttia se oli 2,8 miljardia euroa tulonsiirtoa.
Työnantajat ovat siis saaneet muutamassa vuodessa lisää etua lähes viisi miljardia euroa. Päälle tulevat myös kaikki työllistämistuet, palkaton työharjoittelutyövoima ja kaikki vientitukitoiminta.

Verotuksen muutokset ovat johtaneet valtion tulopohjan rappeutumiseen kestävyysvajeen mittaan saakka. Valtion talouden ongelma ei ole menojen kasvu vain, vaan tulojen tarjoituksellinen menettäminen stiiknafuulia perustein.
Luovan tuhon korvaa Suomessa ahne tuho, se ei luo uutta vaan kerää kaiken pois heti ja nyt. Suomessa markkinataloutta tulkitaan harhaopin kautta aina niin kuin oma etu vaatii.

Aikamme itkuvirsiä
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos iski tukiaisiin sanomalla ettei energiaveroleikkurin tai päästökaupan kompensaatio tapaisia yritystukia pitäisi enää jakaa ”kypsän” teknologian teollisuusaloille vaan suunnata ne uuden teknologian alan kehittämiseen. Nykytuet ovat vain tulonsiirto veronmaksajilta teollisuuden omistajille. Ylipäätään vuonna 2012 aloitetut 200 miljoonan välilliset energiaverotuet teollisuudelle eivät ole antaneet vastiketta, sanoi VATT.

Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen hyökkäsi takaisin perinteisin cosa nostran keinoin uhkauksilla ja kiristämisellä yhteiskuntaa vastaan.

Työntekijöiden pitäisi laskea palkkojaan kahdeksan prosenttia tai tehdä 10 päivää enemmän työtä.”
...eli pitäisi tehdä uusi kiky-sopimus.”
...on vaara, että kallis energia voi ajaa yrityksiä pois Suomesta.”

M.O.T?
Meitä viedään kuin pässiä narussa.

Laajennettu versio Valtakunta kolumnistani 8.10.2016 Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa.
Paina pikakommentti nappulaa jos haluat kommnetoida.

3 kommenttia
pikakommentti
kommentoi
Näytä: sisältö
4 vuotta sitten Valtion velkavarkaus
4 vuotta sitten Valo vintill himmenöö
4 vuotta sitten JA TAAS OSU!


» Kirjaudu

Tervetuloa!





ekirja


Kansalaismedia


Facebooksivut

Yli 3,2 miljoonaa sivulatausta.tässä blogissa 2007-2016. Kiitos.

Uusi blogi: www.kansalaismedia.com 3.6.2017 lähtien, 
 mediatöitäni. myös radiossa, televisiossa ja lehdissä.
Uusi tietokirjoja.

.



Mikä on kolmas itsenäisyystaistelu?
Kuuntele ole hyvä.


Saatesanat kuuntele ole hyvä.

Bloggarin esittely:


Veli-Antti Savolainen, tietokirjailija ja lehtimies, on toiminut pitkään mediassa, politiikassa, yrittäjänä ja kirjailijana. Hän kirjoittaa lukuisiin lehtiin; Suomen Urheilulehteen, Tuulilasiin ja palstalleen Hämeenlinnan kaupunkiuutisiin sekä bloggaa.

Savolainen on ollut päätoimittajana mm. Uudessa Suomessa, Iltalehdessä, Apu-lehdessä, Pääkaupunki-, Metropoli-, Aviisi- ja Polttopiste- lehdissä sekä toimituspäällikkönä mm Kauppalehdessä.

Hän on tuottanut satoja tv- ja radio-ohjelmia ja istunut monien yritysten hallituksissa. Savolaisen kirjoja on painettu yli 300 000 kappaletta.
Hän oli Espoon kaupunginvaltuuston jäsen 1973-80.
Savolainen toimi vetäjänä Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaaren tietoyhteiskunta-työryhmässä 1999-2000. Hän on ollut valtioneuvoston asettaman Tietoyhteiskuntafoorumin ja sen työvaliokunnan jäsen lukuisia vuosia ja osallistunut monien komiteoiden työhön ja suurten kansallisten hankkeiden johtamiseen.
Savolainen on suosittu luennoitsija, hän on esiintynyt yli kymmenessä maassa. Hän työskenteli Afrikassa 2001-2006 asuen Namibiassa kolme vuotta.

Savolainen on naimissa ja hänellä on kolme lasta ja lastenlasta.



Veli-Antti Savolaisen kirjallista tuotantoa:



Suomen Strategia, holhousvaltiosta aloite- ja yrittäjävaltioon, 1992 Arthouse.
Kohtaamisyhteiskunta, 1996 Edita. 
Huomisen Aapinen, Primenet 1997.
Kisällin Aapinen tietoyhteiskuntaan, 1999 Primenet.
Harmaa Leijona, Senior Citizen at IS, 2001 Primenet Publications. 1999.
Espoon Aapinen Primenet 2000.
Lion Leap, an ABC to Namibian Information Society, Primenet Books / Namprint Windhoek 2003, 
Pipan mitta Pielisjokea, neljä tikkuria Kiihtelykseen. Telekarelian Oy:n tarina 2008. Innokit.
Elämän eväät. Track of life, a business history, 2009. HOT.
Joulupukin Muistelmat, perheen multimediakirja, Jaiser Corporation, 2011
Santas Memoirs, familybook. 2011. Jaiser Corporation.


Voit kommentoida juttuja; myös nimimerkillä!
Paina jutun  lopussa PIKAKOMMENTTI-näppäintä.


Blogi ilmestyi 2007-2016 nimellä "Valtakunta".
Blogin jutut ovat aikajärjestyksessä.
Vasemmassa palstassa on luettelo ja ylhäällä valikko eri vuosille 2006 lähtien.





Lisää tietoja »
» Ohjeet
» Nettiketti

blogin jutut ilmestyvät myös
hämeenlinnan KAUPUNKIuutiset-lehdessä
hämeenlinnassa, janakkalassa ja hattulassa.


Tänään on: 02.12.2020 Yhteensä 3449029 sivulatausta. Tee oma blogi » Copyright©HammerKit Oy 2008